Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) toimii usein soveltavan teatterin saralla. Hyvän katsauksen soveltavaan teatteriin tarjoaa Tampereen yliopiston Tutkivan teatterintyön keskus:

Mitä soveltava teatteri on?

Soveltavan teatterin tai soveltavan draaman määritteleminen tyhjentävästi on mahdotonta. Näillä sivuilla käsitettä käytetäänkin tarkoittamaan kaikkia niitä teatterillisia menetelmiä ja muotoja, jotka ovat erilaisia kuin perinteinen tapa tehdä teatteria, jossa ohjaaja ohjaa valmiista näytelmätekstistä näyttelijöiden esittämän esityksen yleisön katsottavaksi. Niin kuin sana soveltava sanoo, teatteria ja sen metodeja voidaan soveltaa moneen muuhunkin tarkoitukseen.

Soveltava teatteri on usein osallistavaa. Siinä tekijöinä eivät ole vain esiintyjät vaan myös (ja joskus jopa ensisijaisesti) yleisö. Ylipäätään soveltava teatteri hälventää tiukkaa jakoa esiintyjiin ja katsojiin. Soveltavaa teatteria tehtäessä ajatellaan usein, että osallistujien kokemus prosessista on tärkeämpi kuin taiteellinen lopputulos. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö soveltavan teatterin keinoin voisi syntyä myös taiteellisesti kiinnostavia teoksia. Soveltavan teatterin projekteista voi syntyä myös esityksiä, mutta se ei ole välttämätöntä.

Soveltavalle teatterityölle ovat tyypillisiä mm. seuraavat asiat:

- Kynnys osallistua on äärimmäisen matala. Osallistujilta ei vaadita mitään erityisosaamista. Kuka tahansa voi osallistua iästä, taidoista ja kunnosta riippumatta.
- Vuorovaikutus erilaisten ihmisten välillä
- Osallistuminen on hauskaa ja siitä saa mieleenpainuvan kokemuksen
- Paineettomuus, tulosvastuuttomuus
- Prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos

Soveltavan teatterin työtapoja

Soveltava teatteri-käsitteen alle kuuluu hyvin suuri määrä työtapoja. Tässä lyhyt ja yksinkertaistettu katsaus joihinkin niistä. Jos haluat, voit ehdottaa tänne lisäyksiä, korjauksia tai muutoksia osoitteeseen info@yleisotyo.fi

DevisingLaaja yleiskäsite, jota usein käytetään tarkoittamaan työtapaa, jossa tuotetaan esitys työryhmän ehdoilla, ryhmän lähtökohdista. Ryhmä laatii yhdessä idean ja käsikirjoituksen prosessin aikana. Hierarkiaa vähennetään; jos ryhmällä on vetäjä/ohjaaja, hän pyrkii olemaan vain yksi ryhmän tasavertainen jäsen. Usein devisingilla tarkoitetaan samaa kuin termillä “toiminnallinen dramaturgia”. Toiminnallisessa dramaturgiassa esitys valmistuu prosessin aikana ryhmän yhteisen toiminnan tuloksena.

Forum-teatteriAugusto Boalin kehittämä osallistava teatterimuoto, jota hän itse kutsuu sorrettujen teatteriksi. Forumteatterissa esiintyvä ryhmä valmistaa etukäteen pienen näytelmän, joka käsittelee valittua teemaa. Esityksessä päähenkilöllä on selkeä ongelma. Esitys päättyy ongelman ollessa vaikeimmillaan. “Jokeri”- termillä kutsuttava Forum-teatteritilanteen seremoniamestari keskustelee tämän jälkeen yleisön kanssa juuri nähdystä esityksestä ja pyytää yleisön apua. Miten ongelma voisi ratketa? Miten päähenkilö voisi toimia toisin? Yleisön korjaavia ehdotuksia kokeillaan näyttelemällä kohtaus uudelleen toisella tavalla. Yleisö voi myöskin vaihtaa paikkaa näyttelijän kanssa ja näytellä itse.

ImprovisaatioYleisnimitys ennalta suunnittelemattomalle, ei-harjoitellulle kohtaukselle tai esitykselle. Improvisaatioteatterissa on paljon eri muotoja, lajeja ja harjoituksia, jotka perustuvat paljolti Keith Johnstonen kirjaan Impro. Tärkeintä improvisaatiossa on iloinen itsensä mokaaminen, tilanteeseen tyhjäpäisenä heittäytyminen ja tarjousten vastaanottaminen.

Prosessidraama / DraamaprosessiEnnalta kirjoitetun suunnitelman/tekstin pohjalta rakennettu tutkiva draamaopetusjakso, jossa ryhmä rakentaa yhdessä ryhmänvetäjän kanssa fiktion, jossa koko ryhmä toimii yhtäaikaa suurimman osan ajasta, eikä yleisöä ole. Ryhmä toimii joko annetuissa tai itse luomissaan rooleissa tai kuvitteellisessa tilanteessa omana itsenään.

Tarinateatteri (Playback Theatre)Tarinateatteri on Jonathan Foxin luoma työtapa. Tarinateatterissa ohjaaja kerää yleisöltä tarinoita. Ohjaaja haastattelee tarinakertojaa, ja näyttelijät toteuttavat (play back) tarinan ydintapahtumat ja -olemuksen draamallisessa muodossa. Esiintyjät suhtautuvat tarinaan kunnioittavasti ja tarinan pohjalta improvisoituun kohtaukseen lahjana tarinan kertojalle

Theatre In EducationSuomeksi TIE tai Teatteri opetuksessa, on työtapa, jossa teatteria käytetään opetuksen ja oppimisen välineenä. Keskeistä on jonkun teeman, ongelman tai idean tutkiminen ja näkyväksi tekeminen. TIE-esitys viedään usein johonkin oppilaitokseen tai muuhun kasvatusympäristöön. Katsojat osallistuvat pohdintaan ennen esitystä, esityksen aikana tai sen jälkeen. Valmiita vastauksia ei TIE:ssä pyritä antamaan, vaan tutkitaan monitahoisia ongelmia, ja pyritään herättämään yleisö miettimään omia ajatuksiaan aiheesta.

YhteisöteatteriYhteisöteatterissa käytetään draamamenetelmiä jonkun yhteisön tai ryhmän kanssa. Lähtökohtana on ryhmän oma tilanne. Osallistujien tilanteen pohjalta rakennetaan improvisaatioita, joista voi tulla teatteriesitys. Yhteisöteatterin työympäristönä voi olla esimerkiksi kylä, vankila, työttömien ryhmä, tai vanhainkoti.

lähde: http://www.yleisotyo.fi/index.php?page=soveltava-teatteri