Opetusryhmämme

Kun lähdin teatteri-ilmaisun ohjaajan (AMK) opintolinjan aikuiskoulutusmuotoisesta opiskelusta Erasmus-vaihtoon, osasin arvella, että kohdemaassa ei välttämättä odota tismalleen samanlainen koulutus, johon vaihtoon tulen. Espanjan ja Suomen välillä on tietysti eronsa koulutusjärjestelmissä, mutta myös teatterinäkemyksissä. Kun suomalainen teatteri-ilmaisun ohjaajan (AMK) koulutus tähtää soveltavan teatterin tehtäviin, on espanjalaisen Escuela Superior de Arte Dramáticon antama koulutus pikemminkin näyttelijäntyön koulutusta, joka ammentaa fyysisen teatterin perinteestä ja valmistaa näyttelijäksi.  

Edellisestä johtuen minulle on paljon uutta kaikessa siinä, mitä olemme ehtineet opiskella. En myöskään voinut hypätä ihan kaikissa kursseissa kolmannen vuosikurssin ohjelmaan, sillä moneen asiaan täytyy kyllä nousta tyvestä puuhun - ennen akrobatian kurssia on syytä käydä fyysisen ilmaisun perusteet jne. Pääsin itse valitsemaan kursseja, joille osallistun. Minulta kyllä kyseltiin, minkä vuosikurssin opiskelijoiden kanssa vaihto-opintojani mieluiten tekisin. Mutta kun sitten kävimme aiempia opintojani läpi, oivalsin, että aika monessa täällä opiskeltavassa aineessa lähtötasoni on kyllä 1. vuosikurssin tasoa.



Syksy saapui Andaluciaan.

En ole eläissäni opiskellut musiikin teoriaaa, joten musikaaliopinnot 3. vuosikurssin kanssa sai unohtaa ja helpottuneena otin ohjelmaani musiikin teorian 1. vuosikurssin kanssa. Sille, jolla teoria olisi jo hallussa, tarjolla olisi varmasti muuta musiikin saralta. Samoin tanssin, kehollisen ilmaisun ja Caracteracionin kursseilla on syytä aloittaa perusteista. Tecnica Vocalissa lähtötasoni on korkeampi, mutta toisaalta en ole koskaan tällä tarkkuudella opiskellut mm. äänenmuodostusta. Myös harjoituksista olen hyötynyt kovasti ja äänenkäytöllisesti olen oppinut jo jotain merkittävää, ajatellen taustaani äänityöläisenä. Äänestään on syytä pitää huolta myös sillä ymmärryksellä, että ääni on käyttövara, joka väsyy ja kuluu.

Peruskurssit ohjasivat siis minut aloittavien opiskelijoiden ryhmään. Niitä on neljä, joista kussakin noin 12 opiskelijaa. Aloittavat opiskelijat ovat parinkympin kieppeillä, kuten Suomessakin AMK:ssa. Sitten joka ryhmässä on muutama jo varttuneempi, aikuisempi, keski-ikäisempi opiskelija, sillä aikuiskoulutusvaihtoehtoa ei ole tässä koulutustasolla.

Pari viikkoa sitten törmäsin toiseen 1. vuoden ryhmään, joka oli valmistautumassa exprecion corporalin tunneille...vähän jo varttuneempia, ei niin valtavan liikunnallisia, hiukan tuhtejakin eläväisiä näyttelijänalkuja. Ja entäs minun ryhmäni!? Ryhmäni - 1B - koostuu 6 nuoresta miehestä (n.19-28 v.) ja 6 nuoresta naisesta (keski-ikä n. 20+ v-) ja minusta (keski-ikä vähän enemmän..). Nuorista miehistä kolmella on tanssitaustaa, neljällä urheilutaustaa ja melko monella musiikkitaustaa. Nuorista naisista ainakin neljällä on liikuntataustaa, neljä tanssii, muutamalla on tiukka musiikkitausta. Olen siis itseäni paremmassa seurassa!

"Jos elämäsi tuottaa sitruunoita, mikset alkaisi puristaa mehua?"

Tykkään ryhmästä kovasti. Vaikka jossain toisessa opetusryhmässä olisi enemmän ikäistäni seuraa eivätkä kaikki muut juoksisi cooperissa 3000 metriä, tuo tuntuu erityisen vahvasti ikiomalta ryhmältäni! Sitä paitsi...olen tottunut työskentelemään tuon ikäisten parissa eikä minulta kulu siihen energiaa, että joutuisin pohtimaan omaa rooliani liialti. Olen saanut myös hyvin mukavan ja miellyttävän vastaanoton ryhmään. Tusina andalucialaisia on opettavaista seuraa; luonnonlapsiksihan espanjan opemmekin andalucialaisia kutsui. Tunteet ovat pinnassa, niitä kuunnellaan ja ne esitetään rohkeasti. Ryhmä tuntuu resonoivan temperamentilleni hyvin ja ehkäpä minäkin omalta osaltani muulle ryhmälle?

Fillariparkki koulun sisällä, rappusten alla.

Ps. Yhtenä päivänä niille tuli riita. Se alkoi kaksosista, kuinka ollakaan. Veljeksiä kun ovat, erimielisyys paisui hetkessä kiivaaksi väittelyksi, johon sekaantui puoli ryhmää. Kädet viuhoivat ja kuusi ihmistä puhui samaan aikaan niin nopeasti ja kiivain äänenpainoin, etten ymmärtänyt siitä mitään. Lopuksi kukin jätti eriävän mielipiteensä asiaan, yksi kerrallaan, kiukkuisesti, kannoillaan käännähdellen, tiuskahdellen. Sitten tuli hiljaisuus kun kuusi ihmistä ryhtyi mököttämään. Me loput 7 olimme kuin ei mitään olisikaan ollut, veimme arkea eteenpäin. Ruokatauolla kuusi mököttäjää sopi riitansa ja halaili toinen toisiaan.

Runonlausunnassa joku opiskelijoista saavutti niin syvän tunnetilan, että traagisen sonaatin säkeiden väliin purkautui pateettinen huokaus "ah". Se tuli todella syvältä, aidosti, ihan uskomattoman tunteella. Ehkä se on maantapa, ehkä siten tehdään kun lausutaan traagisia runoja? Minulle se oli niin pateettinen, että hymähdin spontaanisti ja nostin katseeni katsoakseni muiden reaktioita. Muut olivat hyvin vakavia, liikuttuneita, silmät kostuneina. Joku hymyili.