Sain Antifoluksen roolin Shakespearen näytelmään Erehdysten komedia. Kyseessä oli vaatimaton esitys, jonka tarkoitus oli lähinnä edesauttaa Tecnica Vocalin oppimistavoitteita - pääpaino siis puhtaassa ääntämyksessä, äänentuotossa. Ymmärrettävästi vieraskieliselle kovin haastava tehtävä. Jännittyneisyyteni taisi huomata ainakin kokenut opettaja Justo, joka rekrytoi tuohon identtisistä kaksosista kertovaan näytelmään Dorion kaksosten rooleihin ryhmämme kaksoset Alejandron ja Fransisco Jesúksen. Veljesten hyvällä myötävaikutuksella puhenäytelmämme sujui ihan hyvin. Koska sen muoto oli siis kuunnelma, ei tarvinnut jännittää vuorosanojen kanssa vaan saatoin lukea plarista repliikkini.
Vaikka olenkin äänelläni töitä tehnyt, on se hitusen eri asia tehdä kuunnelmaa espanjaksi tekstistä, joista hädintuskin edes ymmärrän mitään. Kun yksi Rosen-projetissani framille nouseva asia kuitenkin on luottamus, oli tämän kuunnelman tekemisen opetus minulle enemmänkin tällä saralla. Kun kuunnelmanteko alkoi, katsoin veljeksiä hetken ja totesin, että eihän minulla ole pienintäkään vaikeutta heihin luottaa - joten syteen tai saveen, annetaan palaa! Yhteistyö sujui ihan hauskasti. Minulla oli useita repliikkejä, joita en ehtinyt käydä läpi, joten mutu-tuntumalla mentiin. "Kun loppuu ymmärrys, jäljelle jää luottamus".
Suomalaisten opiskelutovereideni kanssa vietimme toissavuonna yhden lähiopetusjakson Olga Horilan opetuksessa. Ennakkotehtävänä Olgalta tuli meili, jossa annettiin ohjeeksi ottaa kirjahyllystä umpimähkään silmät kiinni yksi kirja, avata se sokkona ja opetella ulko silmiin sattuva sivu - tai ainakin puolet siitä. Näiden tekstien kanssa sitten työskenneltäisiin nelipäiväinen jakso. Minulle sattui ihailemani
Veronica Pimenoffin romaani
Maa ilman vettä. Sivu, joka aukesi, kertoi mm.
portugalilaisista, joilla ei ollut oikeutta jokapäiväiseen turskaansa.
 |
| Näyteikkunallinen turskaa, keskellä Sevillaa. |
Olgan fyysisen metodin opetuksessa näitä itsekunkin tekstejä tutkittiin, avattiin, fyysistettiin ja valmisteltiin. "Mene siihen tekstiisi fyysisen kautta ja ala tunnustella, miltä se tuntuu", Olga sanoi ja laittoi minut tekemään vatsalihaksia samalla kun luin monologia (muut tekivät tanssisalin lattialla omia dialgojeaan samaan aikaan ja Olga kiersi ohjeistamassa, seuraamassa ja opastamassa meistä itse kutakin). Olgan ohjetta noudattaen väänsin vatsalihaksia ja luin monolgiani - ja silloin se aukesi: "ei edes oikeutta jokapäiväseen turskaansa". Ykskaks liikutuin hirmusti ja löysin sen tunnetilan, mikä on sillä ihmisryhmällä, jolta on kielletty jokin ihmisille jokapäiväinen oikeus, elämisen perusehto, ihmisyyden perusasia, ihmisoikeus.
Veronica Pimenoffista sen verran, että hänhän on lääkäri - siis psykiatri - ja kirjailija, joka tuotannossaan on erityisesti luotsannut etiikan ja moraalin saralla, alistettujen ja sorrettujen teemoissa, sukupuolten välisen tasa-arvon teemojen parissa, ihmisoikeuskysymyksissäkin. Pimenoff on muuten myös KELA:n asiantuntijalääkäri transsukupuolisten kysymyksissä. Ja viisinkertainen äiti. Ja kovin kielitaitoinenkin.ja ymmärtääkseni myös psykoterapeutti tai -analyytikko? Eli melko monipuolinen!:)
 |
| Ovet avoinna ESADSiin. |
Toinen asia: hain nuorena monta kertaa Teatterikorkeakouluun, näyttelijäntyön linjalle. Sinnehän on perinteisesti 1000 hakijaa ja 14 valitaan. Taisin olla 18-vuotias kun hain ensi kerran, mutten silloin rohjennut mennä edes pääsykokeisiin. Myös Tampereen NäTyyn hain joskus parikymppisenä. Teatterikorkeakoulussa olin lopulta kerran pääsykokeissakin ja pärjäsin ihan joten kuten, taisin päästä peräti 3. vaiheeseen, jossa oli "enää" 140 hakijaa. Sitten tie tyssäsi siihen. Haave kuitenkin jäi ja kun en muuta keksinyt, aloin opiskella sivuaineena teatteritaidetta TEAK:n Avoimen YO:n kautta.
Ja kolmas irtoasia: kun viitisen vuotta sitten olin muutaman kesän aikana käynyt Espanjassa lomakielikursseilla opiskelemassa viikon-pari espanjaa, aloin haaveilla kokonaisesta vuodesta Espanjassa.
Summa summarum: kun tänään opiskeluviikon uuvuttamana istahdin sevillalaisen kulmakuppilan terassille ja tilasin jokapäiväisen bacalaon, turskaa, ymmärsin ykskaks, että unelmilla on taipumus toteutua. Että kuin se Olgan kurssille valmistettu monologi olisi ollut oikea enne...aavistelu, että tässä sitä sitten istutaan tunnin ajomatkan päässä Portugalin rajasta ja tilataan turskaa lounaaksi. Ja takana työntäyteinen opiskeluviikko espanjankieleisessä näyttelijäntyön koulutuksessa. Tilasin palanpainikkeeksi lasin valkoviiniä ja minua hymyilytti.
 |
| Bacalao eli turska oli tänään tämän näköisesti tarjoiltuna, perunasalaatin kera. Maistui. |
 |
"Menu del dia", päivän lounas, on tarjolla puolilta päivän alkaen jonnekin neljään asti liki kaikissa ravintoloissa, paareissa ja kuppiloissa. Silloin 6-10 euron hintaan saa valita kolmesta-neljästä vaihtoehdosta primer platon, segundo platon ja postren (jälkiruuan). Leipä ja ruokajuoma kuuluvat hintaan. Usein olen varsinkin perjantaipäivän päätteeksi käynyt syömässä Menu del Dian. Tänään otin primer platona raikkaan salaatin, segundoksi turskaa ja postreksi tuoreen hedelmän. |
Ps. Nämä näiden kellonajat! Armoa! Puolalainen Natalia oli saanut veljensä tyttöystävineen kylään SEvillaan ja kutsui minut, Sergion ja jonkun muun tänään vähän ulos istuksimaan. Eihän siitä voinut kieltäytyä. "Moneltako?", kysyin. "-Kello 23". No sen nyt vielä ymmärrän, onhan nyt perjantai. Mutta kun Antonio kertoi menevänsä tänään ulos, niin kohteena on vasta klo 03 aukeava klubi.
