maanantai 16. tammikuuta 2012

Talvi on peruttu!

Ei tänne tainnutkaan tulla talvea. Olin varautunut talveen siten, että möbleerasin kalustetun vuokrakaksioni uuteen uskoon: kadunpuoleinen huone lämmittämättömäksi talvihuoneeksi ja kaikki tarpeellinen sisäpihan puoleiseen huoneeseen, keittiokomeron viereen. Lämmittämistä varten olikin talon puolesta halogeenilämmitin. Se vain tuntuu niin sähkösyöpöltä, että hain 29e hintaan öljytäytteisen irtopatterin, pienintä kokoa. Olisi se suurempikin voinut olla, mutta hyvin pärjää.

Viikonlopun vietin lepäillen ja kotosalla oleillen. Sunnuntain sadepäivän innostamana totesin, että jos täällä talvi ei tosiaan tämän kummempi ole, otan kadunpuoleisen huoneen taas käyttöön. Kalustin itselleni työhuoneen! Olenkin ihemtellyt, kuinka olen näin pitkään pärjännyt ilman työpöytää ja asiaankuuluvaa atmosfääriä. Minähän saatan istua työpöydän äärellä aamusta iltaan (ja joskus illasta aamuun).  Työhuone on ensimmäisen viiden asian joukossa, mitä ihminen tarvitsee uudessa ympäristössä. Ai että olen nyt nauttinut! Sunnuntai-illan käytin uudessa työhuoneessa Expresion Corporalin teoriaa opiskellen. Ensi viikonlopuksi ajattelin kutsua muutaman tuttavan viettämään työhuone-fiestaa, avajaisiin! 

Pienellä pähkäilyllä se syntyi: oma työhuone!
Tecnica Vocalin opiskelussa olemme siirtyneet Shakepeareen, joten tilasin Jan Kottin kirjan "Shakespeare tänään" espanjaksi. Nettiostoksena se tuli mukavan huokeaksi. Olin kuvitelut kirja saapuvan postitse kuten Suomessa netistä tilatessa, mutta täällä jakelun hoitaakin näemmä kuriiripalvelu. Kun en ollut kotona, oli lähetti jättänyt tiedotteen, jossa kehotettiin soittamaan annettuun numeroon. Tein työtä käskettyä ja onnistuin sopimaan, että lähetti tuo kirjan  seuraavana päivänä klo 17-18 välillä. Ja niin oli punkutuaalinne lähetti, että viittä vaille kuusi soi ovisummeri ja José (esitteli itsensä heti) saapui kypärä kainalossa ovelleni kirjaa tuomaan. En tiedä olisiko lähetille kuulunut antaa juomarahaa, mutta tyydyin vain jutustelemaan ja kuittaamaan  moneen paperiin nimeni. Lähetti oli puhelias ja mukava, tuulahdus jostain sellaisesta vanhasta ajattomuudesta, jota ei taida Suomessa enää olla?  



"Rogamos nos llamen al telefono"...Rogar on rukoilla, joten käännetäänkö tämä sitten, että "Rukoilemme, että soittaisitte meille puhelimella"...:D?

Viime perjantain musiikintunnilla espanjalainen tulisuus leimahti kun opettaja-Eugeniolla ja opiskelija-Alejandrolla oli samasta asiasta erilaiset näkemykset. Teksti oli napakkaa ja sitä tuli paljon! Eugenio on loistava laulunopettaja, taustaltaan laulaja, näyttelijä ja nyttemmin siis opettaja. Eli käynyt vastaavan koulutuksen, jossa nyt opettaa sekä sen jälkeen vielä musiikkiopinnot ja opettajalta vaadittavat opinnot. Kun viime syksynä kävin Suomi-lomalla, oli Eugenio selvästi joko laitettu tai itse laittautunut asialle ottamaan selville, millä mielellä olen kotiin lähdössä ja miellä mielellä olen syksyn suhteen. Tulkitsin Eugenion kyselyt andalucialaiseksi vieraanvaraisuudeksi ja suureksi sydämellisyydeksi. Alejandron ja Eugenion temperamenttista leimahtamista seurasin mielessäni salaa hymyillen. Tuli mieleen Don Quijote tai flamencon tulisuus, häivähdys härkätaistelijaaa... Varsinaisessa asiassa olin ehdottomasti Eugenion puolella.

"Matador"; copyright Aharon Yakobson, http://www.yakobson-art.com/index.htm
Suomalaiset opiskelijakollegani ilmoittivat tulevansa pienellä porukalla käymään! Tervetuloa, vierailunne on odotettu! Tästähän me puhuimme jo Metropoliassa viime vuonnakin, että jos vaihtoni toteutuu, tulette vierailulle. Kun ajankohdaksi nyt varmentui toukokuun loppu, ryhdytään suunnittelemaan teille ohjelmaa. Puhun asiasta ensi tilassa KV-koordinaattori Carmen Sanchezin kanssa.

Puolalaisen Erasmus-opiskelija Natalian veli ja tyttöystävä olivat Sevillassa käymässä, joten käytiin polskien kanssa tapas-paarissa yhtenä iltana, puolivälissä Alameda de Herculeksen aukiota. Parilla-kolmella tapas-anooksella korvaa vaivatta päivän lämpimän ruoan. Puolalaiset hymyilivät vienosti kotimaansa junaliikenteelle, joka on kuulemma toimivaa ja halpaa, mutta palveluasenteeltaan vielä tuulahdus vanhaa aikaa. Varsovalainen kolmikko intoutui kehumaan kotikapunkiaan siinä määrin, että päätin ottaa Puolan matkakohteeksi, jahka sopiva sauma koitttaa. Talinnan ja Riian kautta Varsovaan, Varsovasta Berliiniin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti