Kotimaasta kaipaan...

Annoin itselleni luvan alkaa kaipaamaan asioita kotimaasta, sillä ensimmäinen Suomen visiittini lähestyy. Koska hyväksymistieto Sevillan vaihto-oppilaitoksesta silloin syksyllä tuli niin myöhään - viikkoa ennen koulun alkua (!) - oli minun jätettävä monta käytäntöasiaa hoitamatta ja niiden hoitamisen aika on nyt. Varasin jo silloin syyskuussa lennot ja tulen Suomeen ensi viikolla laittamaan asiat siten kuntoon, että voin palata joulukuun alulla tänne ja jatkaa kesäkuun loppuun 2012 täällä. Tavaraa, tarvikkeita, finanssiasioita, verotus-, vuokra-, auto- ym käytäntöasioita. Ja vähän "Suomi-lomaakin".

Asioita, joita kaipaan Suomesta

-Mäkelänrinten uimahallia

-saunaa

-Pajulahden urheiluopiston kahvilaa

-tv-ohjelmia

-metsää, puun tuoksua

-Itiksen kauppakeskuksen vilinää

-Tamperetta

-pakkasta

-autotallin tuoksua

-kello 16 alkavaa hämäryyttä

-suomalaisia lehtiä

-purkkimarjakiisseliä

-lunta

-hiljaisuutta



Katedraalissakin tuli piipahdettua

Eilisissä vaaleissa espanjalaiset äänestivät muutoksen puolesta: sosialistien valta vaihtui oikeistolle ja PP:n puoluejohtaja Mariano Rajoy noussee pääministeriksi José Luis Rodriguez Zapateron paikalle. Sosialistien Zapateroahan Espanjan kuningas Juan Carlos puolusti ainutkertaiseen tapaan muutama vuosi sitten latinalaisen Amerikan maiden ja Espanjan kokouksessa. Kun Venezuelan Hugo Chavez kerta toisensa perään keskeytti Zapateron puheen ja moitti Zapateroia kovin sanoin, Espanjan monarkilla leimahti ja kuningas käski Chavezin tukkia turpansa ("Por que no te callas?"). Kuninkaan kimpaantuneen suorasukaisesta kommentista tuli hetkessä espanjalaisten nuorten matkapuhelimiin suosikkisoittoääni... Pppppporrrrrrr que no te callas!!!!!!!!!????

 

Sevillassakin kaduilla juhlittiin elisen vaalin tulosta, mutta itse seurasin sitä vain andalucialaisten TV-uutisten välähdyksenä. Eilen olisi myös ollut koululta taas teatterivisiitti, mutta jätin sen viime tingassa väliin kun tuntui etten enää jaksa lähteä sunnuntai-illalla klo 20.30 teatteriin. Ja se siis oli aikasempi näytös, iltanäytös oli klo 22.30 alkaen. Olen useasti miettinyt, nukkuvatko nämä koskaan! 

Caracteriazionin tunneille piti kunkin hankkia sellainen 80e arvoinen valikoima tarvikkeita, joista en ole tähän mennessä ymmärtänyt mitään:  puuteria, rajauskyniä, pinseleitä (pensseli?), aqua tonic (kasvovesi?), limpiador (puhdistusvoide?), kajali jne. eli peruspaketti näyttelijän maskintekoon. Olen oppinut paljon uutta näyttämömaskin merkistyksestä, tarkoituksesta, eri aikakausien tyyleistä, erilaisten kasvonpiirteiden korostamisen vaikutuksista roolin karakteriin jne. Myös historiakatsaus oli hyvää kertausta aiemmin käymälleni länsimaisen teatterin historian kurssille. Mutta varsinaisiin tositoimiin päästiin kun tuli aika ryhtyä sitten näyttämömaskeja tekemään. Kun muutamalla kerralla olimme tehneet kasvojenpuhdistuksen ja maskin itsellemme, tulikin aika kokeilla maskin tekoa parille. Elämäni ensimmäisen "päivämeikin" siis tein Dal-paralle:



Kasvojen puhdistuksen jälkeen peitetään (?) tai korjataan kasvojen tummat alueet, esim. silmänaluset pohjavärillä tms. (Osaan vain espanjankieliset termit näille, joten suomentaminen on hiukan hankalaa!) Sitten pohjustetaan (?) kasvot kauttaaltaan pohja-/peitevärillä ja korostetaan persoonalliseten kasvonpiirteiden mukaisesti alueita joita on tarve korostaa - jotta ison salin penkkiriviltä 90 näkyisi myös piirteet. Yllä olevassa kuvassa näkyy korostamani nenänvarsi. Silmien alle tein mustat viirut ohjeen mukaan, mutta opettajan kommentti oli, että "kyllä se siitä, vähän kerrallaan paremmin":D  Huomaa myös valkoinen viiru silmäluomien alareunassa. Silmäripsiä väritellessäni aloin tuntea lä'mmintä myötätuntoa kaikkia niitä maailman naisia kohtaan, jotka joutuvat tekemään tämän saman kuvion joka ikinen aamu! Herran tähden, siihenhän menee tunti tuosta vaan ja ei se nyt ihan niin helppoa ole, miltä aluksi näyttää!



Kasvojen puuteroinnin jälkeen korostetaan ja rajataan huulet. Huomaa tarkka kynänjälki, heheh.