Ehkä on syytä esitellä yksi viidestä asignaturastani, tämän vuoden oppiaineestani: Tecnica Vocal. Syyskuulta kesäkuulle, koko lukuvuoden ajan, 4-5 viikkotuntia å 90 min. Eli iso kokonaisuus. Kaksi eri opettajaa, Emma ja Justo.
Emma Alonso on opettanut tähän mennessä äänenkäyttöön, äänen syntyyn, fonetiikkaan (tai fonologiaan?), äänen muodostukseen, äänenkäytön harjoitteluun liittyvää. Opetusmoniste on satasivuinen: sanoisinko, että puheopin perusteet. Aika paljon myös ihan fysiologiaa, joka onkin ollut minulle aivan uusi ulottuvuus. Lisäksi keskeinen rooli Emman antamassa opetuksessa on ollut kunkin opiskelijan persoonallisen äänenkäytön analyysi ja sitä kehittävät jatkokuviot. Emman tunneilla olemme tähän mennessä myös tehneet paljon äänenkäytöllisiä - ja rentoutusharjoituksia. En ole varma, mutta uskallan veikata että suomalaisissa koulutuksissa ainakin laulun ja TEAK:n näyttelijäntyön opintolinjoilla on tässä määrin ääni- ja puhetekniikkaa.
Toisen osion muodostaa Justo Ruiz ¨n kokonaisuus, jossa yhtenä aspektina on teatterintekeminen. Justo on opettanut myös äänenkäyttöön liittyvää perustematiikkaa, mutta ainakin viime aikoina syvemmin jo linkittänyt teatterin tekemiseen. Viime viikkoina olemme myös lausuneet sonaatteja (=14-rivisiä runoja), espanjalaisten runoilijoiden sonaatteja. Justo on taitava runonlausunnan opettaja, klassinen, älykäs, sivistynyt, kokenut. Näyttää varsin hyvin tarvitessa myös pääsytelevän ulkomuistista sonaatin kuin sonaatin. Justo on viritellyt muutamia lahjakkaita lausujia jo aika hyviin suorituksiin.
Minulle kynnys astua lehterille on ollut (kielen takia) korkea, mutta olen kuitenkin tuonut materiaalikseni kaksi espanjalaista sonaattia, joista molemman olen jo usemman kerran lausunut - saaden sitten Justolta ja muilta palautetta ja ohjeita jatkoon. Sonaattini ovat "AMOR CONSTANTE MAS ALLA DE LA MUERTE" ja "A Roma sepultada en sus ruinas". Molemmat ovat 400 vuotta vanhoja tekstejä ja runoilija Francisco de Quevedon (1580-1645) kynästä. Kummastakaan en ole onnistunut löytämään suomennosta. Jos joku tuntee suomennoksen, vinkatkoon!
Sonaattien lisäksi olen hinkannut yhtä Pablo Nerudan tekstiä, josta löysin suomennoksenkin:
Muere lentamente
Muere lentamente quien no viaja,
quien no lee, quien no escucha música,
quien no halla encanto en si mismo.
Muere lentamente quien destruye su amor propio,
quien no se deja ayudar.
Muere lentamente quien se transforma en esclavo del habito, repitiendo todos los días los mismos senderos,
quien no cambia de rutina,
no se arriesga a vestir un nuevo color
o no conversa con desconocidos.
Muere lentamente quien evita una pasión
Y su remolino de emociones,
Aquellas que rescatan el brillo en los ojos
y los corazones decaidos.
Muere lentamente quien no cambia de vida cuando está insatisfecho con su trabajo o su amor,
Quien no arriesga lo seguro por lo incierto
para ir detrás de un sueño,
quien no se permite al menos una vez en la vida huir de los consejos sensatos…
¡Vive hoy! - ¡Haz hoy!
¡Ariesga hoy!
¡No te dejes morir lentamente!¡No te olvides de ser feliz!
quien no lee, quien no escucha música,
quien no halla encanto en si mismo.
Muere lentamente quien destruye su amor propio,
quien no se deja ayudar.
Muere lentamente quien se transforma en esclavo del habito, repitiendo todos los días los mismos senderos,
quien no cambia de rutina,
no se arriesga a vestir un nuevo color
o no conversa con desconocidos.
Muere lentamente quien evita una pasión
Y su remolino de emociones,
Aquellas que rescatan el brillo en los ojos
y los corazones decaidos.
Muere lentamente quien no cambia de vida cuando está insatisfecho con su trabajo o su amor,
Quien no arriesga lo seguro por lo incierto
para ir detrás de un sueño,
quien no se permite al menos una vez en la vida huir de los consejos sensatos…
¡Vive hoy! - ¡Haz hoy!
¡Ariesga hoy!
¡No te dejes morir lentamente!¡No te olvides de ser feliz!
Kuolee hitaasti hän
Kuolee hitaasti hän, joka ei matkusta eikä lue,
ei kuuntele musiikkia,
ei rakasta itseään.
Kuolee hitaasti hän,
joka tuhoaa oikean rakkautensa,
joka ei anna itseään autettavan.
Kuolee hitaasti hän, joka muuttuu tavan orjaksi,
käyden joka päivä samoja polkuja,
joka ei muuta rutiinia
ja joka ei riskeeraa vaihtamalla vaatteittensa väriä
tai puhumalla muukalaisten kanssa.
Kuolee hitaasti hän, joka kieltää intohimonsa
ja niiden tunteiden kuohun, jotka kirkastavat katseen
ja eheyttävät särkyneet sydämet.
ei kuuntele musiikkia,
ei rakasta itseään.
Kuolee hitaasti hän,
joka tuhoaa oikean rakkautensa,
joka ei anna itseään autettavan.
Kuolee hitaasti hän, joka muuttuu tavan orjaksi,
käyden joka päivä samoja polkuja,
joka ei muuta rutiinia
ja joka ei riskeeraa vaihtamalla vaatteittensa väriä
tai puhumalla muukalaisten kanssa.
Kuolee hitaasti hän, joka kieltää intohimonsa
ja niiden tunteiden kuohun, jotka kirkastavat katseen
ja eheyttävät särkyneet sydämet.
Kuolee hitaasti hän, joka ei vaihda elämänsä tyyliä,
kun on tyytymätön työhönsä ja rakkauteensa,
joka ei riskeeraa varmaa epävarman sijaan,
jotta voisi kulkea unelmiensa perässä,
joka ei anna itselleen mahdollisuutta
ainakin yhden kerran elämässään paeta viisailta neuvoilta.
Elä tänään, riskeeraa tänään, tee tänään,
älä anna itsesi kuolla hitaasti,
älä unohda olla onnellinen.
kun on tyytymätön työhönsä ja rakkauteensa,
joka ei riskeeraa varmaa epävarman sijaan,
jotta voisi kulkea unelmiensa perässä,
joka ei anna itselleen mahdollisuutta
ainakin yhden kerran elämässään paeta viisailta neuvoilta.
Elä tänään, riskeeraa tänään, tee tänään,
älä anna itsesi kuolla hitaasti,
älä unohda olla onnellinen.
Ei muuta kuin lehterille ja lausumaan - 13 korvaparia seuraa herkeämättä, tarkkailee hengistystäsi, rytmiäsi, tulkintaasi, tunnettasi... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti