Koulukuulumisia

Tänä aamuna koulumatkallani oli hauska tapahtuma. Ehkä viisivuotias lapsi loikkasi kotioveltaan kadulle ja lähti juoksemaan täyttä häkää kadun päätä kohti. Oviaukosta kurkisti huolestunut äiti ja juuri minut ohittanut aamulenkkeilijäsetä pysähtyi äidin kohdalle ja kysyi, että juokseeko hän lapsen kiinni. Itseasiassa lenkkeiljä oli jo vaistomaisesti lähtenyt lapsen perään. Äiti näemmä ilmoitti, ettei tarvitse koska kadun päässä kulkeva mies (isä) toisen lapsen kanssa odotti viisivuotiasta.

Samankaltaista "koko kylä kasvattaa" -henkeä täälä näkee ihan kaikkialla. Kuumana päivänä plazalla leikkivät lapset menevät muitta mutkitta baarin tarjoilijalta kysymään vettä ja sitä tuodaan sitten kannulla janoisille. Yhtenä iltana toisella plazalla nuoripari puuttui tarhaikäisten poikien rajuun leikkiin, kun pojat alkoivat piestä kepillä ruusupensaita. Nuorenparin urosmerkkinen 16- tai 18-kesäinen piti aika hyvän puheen lapsille; kuuntelin ihan vaikuttuneena. Taisi samalla vähän esitellä kasvattajantaitojaan, soitimella kun oli. Pikkupojat puolustautuivat, että ruusut ovat vihollisia, mutta nuorimies piti päänsä ja ilmoitti että kukkia ei saa hakata, piste.

Koulumme käytännöistä pidän erityisen paljon. Ja nyt varoituksen sana...tämä on nyt  hieman ammatillista. Vaikka monissa asioissa eletään sillä mañana-mentaliteetilla, kouluhommissa ei luisteta piiruakaan. Tunnit alkavat TASAN 9:00, ovet menevät silloin kiinni ja myöhästyä ei voi. Sekä teoriaopetuksen tiloihin että harjoitussaleihin saa viedä vain sen materiaalin, mitä kyseisessä oppiaineessa sillä kertaa tarvitsee. Reput, takit ja kengät jätetään käytävään (koulu on vartioitu ja sisään ei pääse ulkopuolisia). Kännnyköitä ei tuoda sisään. 

Oppitunneilla todella keskitytään siihen, miksi siellä ollaan. En ole kertaakaan kuullut, että kukaan olisi puhunut mistään asiaan liittymättömästä. Opettajien kanssa voi puhua hyvin tuttavallisesti - mutta vain käytävässä tai muualla kuin opetustiloissa oppituntien aikana, sillä silloin hekin puhuvat vain aiheeseen liittyviä asioita.

 

Tiramisu, joka vei kielen mennessään Ravintola Buena Vidan (Hyvä Elämä) terassilla.

Koulupäivä alkaa klo 9:00, mutta koska alkamisajankohta on armoton, kaikki tulevat koululle jo hyvissä ajoin. Myös opettajat ovat opetustiloissa (kuka varttia, kuka kymmmmentä minuuttia ennen) valmiina odottamassa. Tasaan mennessä on oltava sisällä, silloin alkaa nimenhuuto. Asiaan mennään heti sen jälkeen.

Monessa käytäntöopetuksessa, esim. Exprecion Corporalin harjoituksissa, tosin ohje on tulla saliin vaikka jo hyvissä ajoin ja aloittaa venyttely omatoimisesti, hiljaisuudessa. Hiljaisuus eli "Silencio" on ihan oma juttunsa. Espanjalaiset kyllä saavat "ruidon" eli metelin  tai mökän aikaan tuosta vaan. Missä kaksi tai kolme espanjalaista, siellä mökä. Mutta ehkäpä siksi juuuri oppitunneilla on napakka hiljaisuus. Puheenvuoroja opiskelijat käyttävät harkiten, harvoin, lähinnä kysyäkseen jotain eikä niinkään esitelleäkseen omia mielipiteitään asiasta (tai suomalaisen koulukulttuurin hengessä kertokseen mielipiteensä opettajasta tai aineesta).

Kaikenlaiset sosiaaliset tarinoinnit jätetään suosiolla opetustilojen ulkopuolelle. Siis koulukulttuuri on erilainen. Sydämelliset opettajat ovat - käytväillä, vapaa-ajalla, tauoilla - oikein mukavia ja aktiivia kyselemään ja juttelemaan kuulumisistasi, mutta oppitunneilla ollaan oppitunneilla ja silloin henkilökohtaiset asiat väistyvät ja opettajat ottavat aika tiukan ammatillisen otteen asioista. Ainakin tässä koulussa sinutellaan opettajia.

Oppitunnit:

9:00-10:20

10:30-11:45

12:15- 13:30

13:40-15:00

Iltaisin on sitten treenejä sikäli kun on mukana näytelmissä tai muissa. Myös esim. tanssitunteja käyvät saaattavat tulla treenaaman koulun tiloihin, sillä opetustilat ovat opiskelijoiden käytössä arkisin klo 16-22 siten, että yksi varausvuoro kestää 1,5 h ja sitä haetaan samana päivänä, täyttämällä anomuslappunen koulun portieeri-vahtimestarille. Minä aion varata huomenna yhden 1,5 h koska juurikin tanssiin pitää ensi tiistaiksi valmistaa oma koreografia ja koska olen ihan pihalla hommasta, täytyy sitä hieman treenata.



Tanssisali (terveisiä Metropolian kotitanssisalillemme, rakkaudella M-P:p)

Koulussa ei ole ruokalaa, joten kaikilla on eväät mukana. Opiskelijoilla on käytössään yksi sali, jossa on oppilaskunnan rompetta, mutta myös nettikone ja jääkaappi + mikro + joku juurikin niin espanjalainen ihmetys, etten edes muista mikä se on....hmm...leipäkone se ei ole, mutta joku pizzauuni tai mikä lie...tarkistan huomenna:)! Opettajilla on käytössään toinen sali. Työhuoneita opettajilla ei ole, vaan hekin ovat ikään kuin vain käymässä "opin pyhätössä". Tykkään myös opettajien suhtautumisesta tiloihin: sen suorastaan aistii, että hekin suhtautuvta opetustiloihin siten, että täällä ollaan nyt sitten opettamassa ja seusrustellaan sitten tauoilla, ennen tunteja tai niiden jälkeen....sillä monihan henkilökunnasta ja opiskelijoista tosiaan on koulussa muulloinkin kuin klo 9-15, jolloin ovat vain oppitunnit.

Vuosikursseja on neljä. Uusien vuosikurssilla, 1. vuodella, on kuitenkin peräti neljä ryhmää, joissa kussakin on 11-13 opiskelijaa. Ryhmäkoko on siis pieni, todella pieni. Opetuksesta ainakin 50% on treeniä. Koko vuosi mennään samalla lukkarilla. Omaani on mahtunut viisi eri ainetta: Exprecion Corporal, Danza, Musica, Tecnica Vocal ja Caractericacion. Olin alkujaan kiinnostunut Musiikin ja Caractericacionin sijasta Interpretacionista, mutta lukujärjestysteknisistä ym. syistä se ei onnistunut. Litteratura españolin jätin myös pois sen kielillisen haastavuuden takia, ainakin syyskauden osalta. Oppiaineista toiste lisää.

Kielitreffit, joista aiemmin mainitsin, tuottivat ainakin yhden onnistuneen vaihdon: tapasin Marthan, joka tahtoo ylläpitää ja parantaa englantiaan, koska on lähdössä Ruotsiin opiskelemaan jatkoa musiikkialan tutkinnolleen. Lisäksi Martha on kovin motivoitunut oppimaan edes jonkun sanan ruotsia, vaikka Göteborgissa opetus sitten tuleekin olemaan englanniksi. Tapaamisemme kivassa kahvilassa sujui siten, että minä puhuin koko ajan espanjaa ja Martha koko ajan englantia. Parituntisen aikana korjasimme toistemme virheitä ja kyselimme neuvoa kun emme osanneet jotain sanoa.

Koska tiesin sähköpostikirjeenvaihtomme perusteella Marthan kiinnostuksen ruotsin kieleen, vein mukanani pienen laatimani opetusmonisteen. (Nuorempi veljeni ja vanhempani muistanevat kuinka innokas olin jo 10-vuotiaana tekemään opetusmonisteita ja kokeita koulunsa aloittaneelle veljelleni.) Ensi viikolla taas. Jos Fröken tai muut ruotsintaitajat sattuvat tätä lukemaan, otan vastaan vinkkejä ruotsin opettamisesta:D! Nettikursseja löytyikin jo kaksi: in english ja suppeampi espanjaksi (todella suppea). Niin, kuinkas ruotsin G ääntyy? Jiiksi öökkösen edessä, muulloinko geeksi?