Sevillasta on Madridiin noin 500 km. Matka taittuu bussilla 7 tunnissa tai huippunopealla (yli 200 km/h) luotijunalla reilussa 2 tunnissa. Luotijuna AVEen aletaan myydä lippuja tasan 60 vrk ennen matkustuspäivää. Esim. http://www.viajar.com/ kautta saattaa saada ostettua erityisen edullisen lipun, mikäli on riittävän ajoissa liikkeellä. "Espanjan VR" nimittäin myy aina osan luotijunan lipuista hyvin edullisesti. Normaalihinta on menopaluulta peräti 170e, mutta 60 vrk ennen ostettuna sain menopaluulipun alle 50e hintaan. Sama hinta menisi bussiin, matka-aika tosin olisi huomattavasti pidempi.
Kyyti AVEssa oli juhlavaa! Lujaa mentiin, mutta sitä ei tuntenut - meno oli tasaista ja vakaata. Liput tarkastetiiin jo laiturille mennessä, joten junassa ei konduktööriä näkynyt. Ravintolavaunussa oli kuten Suomen junissakin: pikkupurtavaa isoin hinnoin. Junamatkan aluksi junaemännät jakoivat matkustajille kuulokkeet elokuvan seuraamista / musiikin kuuntelua varten.
Kasvitieteellinen puutarhako? EI, vaan Atochen rautatieaseman odotushalli! |
Korkeita taloja |
Ministerio de Sanidad, Politica Social e Igualidad. Eli Terveys-, sosiaali ja tasa-arvoministeriön korkea tornitalo. |
Madridiin minut toi tietenkin presidentinvaalien toinen kierros. Äänestäminen oli mahdollista Suomen Espanjan Suurlähetystössä Madridissa sekä joukossa muita espanjalaisia kaupunkeja. Kun elämäni ensikertaa astelin suurlähetystöön, tuntui se aika juhlavalta! Vaalivirkalijoista sain napata kuvankin ja samaan aikaan lähetystöön saapuneiden suomalaisten kanssa löytyi heti rivakka puheyhteys - tuntui, että kaikista oli ykskaks hirmusen kiva puhua suomea!
Konsuliasioista vastaavan Kirsi Aarnivan pakeille passin kanssa ja äänestyslipun kanssa äänestyskoppiin. Sujuvasti hoitui siis vaalit Madridistakin käsin. |
Suomen Espanjan Suurlähetystön sisäänkäynniltä. |
Lauantain aurikoisessa säässä ehdin kierrellä pääkaupungin keskeisissä kohteissa. Puerta de Solin aukiolla väkijoukkoa ilahdutti etelä-amerikkalainen pumppu, jonka ironisia pilkkalauluja espanjalaiset nauroivat ihan joukolla.
Siellä täällä oli turistelta rahaa keräämässä, elantoaan ansaisemassa, joukko erilaisia katutaiteilijoita. Omiin silmiini tarttuvat Plaza Mayorin nurkilla kuvataidettaan myyvät maalarit. Erilaisin ihmishahmoin elantoaan hekevia esiintyjiä, liikkumattomia ihmispatsaita ja imitaatioita oli paljon, mm. Caribian Piraatteja, mutta myös muutama taitava miimikko.
Siellä täällä oli turistelta rahaa keräämässä, elantoaan ansaisemassa, joukko erilaisia katutaiteilijoita. Omiin silmiini tarttuvat Plaza Mayorin nurkilla kuvataidettaan myyvät maalarit. Erilaisin ihmishahmoin elantoaan hekevia esiintyjiä, liikkumattomia ihmispatsaita ja imitaatioita oli paljon, mm. Caribian Piraatteja, mutta myös muutama taitava miimikko.
Launtai-iltana vierailin madridilaistuvan suomalaistuttavani luona. Oli kiva puhua suomea taas pitkästä aikaa, tuntitolkulla. Esa on asunut Madridissa jo neljä vuotta. Olin aiemmin päivällä ihastellut varsinkin kuvataiteilijoiden töitä ja päättänyt, että sitten kun Madridiin/ Barcelonaan muutan, sisustan asuntoni kadulla taidettaan kauppaavien tauluilla. Esan kotona sain katseltavakseni Esan portfolion, kuvataiteilija kun on hänkin. Ehdotin, että nettiin vaan noin komea portfolio. Kun Esa sen tekee, linkitän osoitteen!
Kinkkumuseohan se siinä. Espanjassahan tässä ollaan - ja vielä pääkaupungissa! |
Sunnuntai-iltapäivällä palasin luotijunalla Madridista Sevillaan. Täällä odotti Andalucian aurinko, jonka alla on äkkiä riisunut fleesen, pipot ja hanskat. Appelsiinikaupungissa oli niin lämmintä, että otin Santa Justalta fillarin ja sotkin kaupungin halki teepaitasillani, vaikka kahta ja puolta tuntia (ja 500 km!) aiemmin olin Madridissa pipo päässä noussut junaan.
Sevillan lisäksi Madridista olisi päässyt vauhdikkaasti vaikka Barcelonaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti