Jos pelaa palvelu hedelmäkaupassa, pelaa se muuallakin. Konditoriassa saa odottaa vuoroaan kuin kukkakaupassa konsanaan: esteetikko-myyjä pakkaa ostetun leivonnaisen hyvin huolellisesti kauniiksi paketiksi, teippaa suojapaperin päädyt kiinni, asettelee paperipussiin...
Ruokakauppojen kassoille sen sijan on alkanut ilmestyä merkkejä palvelun siirtymisestä itsepalveluksi. Yhä useammassa kaupassa muovipussista veloitetaan nykyään hinta, 5 senttiä. Ja yhä useammassa kaupassa ostoksiasi ei enää pakkaakaan myyjä vaan joudut itse pakkaamaan. Noh, pienemmissä ruokkaupoissa myyjä vielä pakkaa, mutta El Corte Inglesin ruokapuolella joutuu jo itse hommiin. Jonottamiseen on silti varauduttava: myyjällä on tapana vaihtaa kuulumiset itse kunkin asiakkaan kanssa, joten aikaa menee.
Tammikuinen iltapäiväaurinko lämmittää mukavasti. |
Varsinainen yllätys oli kuitenkin eilen vastassa, kun jouduin nettiyhteyden katoamisen takia soittamaan palveluntarjoajan numeroon. Suomessa olen - ikävä kyllä - jo tottunut siihen, että nettiyhteyden kadotessa palveluntarjoajan numero ei vastaa tai joutuu jonottamaan 10 minuuttia, jonka jälkeen ilmoitetaan, että "jonotus on maksutonta ja se maksaa normaalin matkapuhelinmaksun verran" ja että "kaikki palveluneuvojamme ovat nyt varattuina, odottakaa hetki" ja että "jos asianne koskee laskutusta painakaa 5, jos tahdotte vaihtaa kalliimpaan liittymään painakaa 4" tai "muussa tapauksessa odottakaa". Espanjalainen nettiyhtiö sen sijaan vastasi heti. Virkailijan espanja oli niin nopeata, että kysyin puhuisiko hän englantia. Hän ei kuulemma puhu, mutta "jos tahdotte, meiltä soittaa teille tuota pikaa englannintaitoinen työntekijä?"
Ja tuota pikaa soittikin kohtuullista englantia taitava henkilö, jonka kanssa käytiin läpi kaikki mahdolliset viat alkaen WIFI-modeemini sarjanumerosta. Kun mikään ei auttanut ja asentajan lähettämät signaalit eivät tavoittaneet modeemiani, asentaja ehdotti, että vaihtaisin modeemin sijannin sisäpihan puolelta kadunpuoleisen ikkunan äärelle. Kun sekään ei auttanut, asentaja ehdotti, että kokeilisimme vielä toimiiko modeeemini parvekkeella. Kerroin, että sitä varten minun pitäisi etsiä jatkojohto. "Etsikää rauhassa, minä kyllä odotan!"
Jatkojohdon löydettyäni vedin modeemin tosiaan parvekkeelle ja asentaja puhelimen toisessa päässä vakuutteli, että tämä todellakin saattaa auttaa ja että hän on syvästi pahoillaan, että joudun tekemään nyt tämmöistä. Ja kas vain, niinhän se auttoikin, sillä modeemini sai yhteyden ja asentaja pääsi näemmä korjaamaan vian, joka yhteydessä oli. Koska jokin DNI-palvelimeen (tms.) liittyvä asia kuitenkin jäi vielä epäselväksi, asentaja ilmoitti, että heiltä tulee toinen asentaja käymään. Ja että asentaja soittaisi tunnin kuluessa jahka on ovellani.
Tunnin sisällä toinen asentaja sitten soitti ja jos nyt hänen espanjaansa oikein ymmärsin, hän oli jo ollut matkalla luokseni kun keskuksesta oli ilmoitettu, että nettiyhteyteni on nyt kunnossa. Vakuutin sen olevan kunnossa, joten asentaja toisteli vain, että "Estupendo, estupendo!" - "Taivaallista, taivaallista!" Totesimme, että asentajan ei nyt tarvitsekaan tulla käymään.
Ja mitähän tämä kaikki maksoi? Ei mitään, sillä tämä huoltopalvelu luonnollisesti kuuluu nettiyhteyden kuukausihintaan (20e/kk).
Palvelusta puheenollen...ihmiselle, jolla on jo kaikkea? Vai ihan tavanomaisia espanjalaisen perhekeittiön tarvikkeita? Ilmakuivatun kinkun vuoluteline ja 8 pullon viinikaappi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti