MAMU

Terveiset täältä MAMUlta eli maahanmuuttajalta! Peruskouluissa otettin takavuosina käyttöön tuo opetusryhmälyhenne, MAMU. Pianhan se livahti yleiseenkin kielenkäyttöön ja maahanmuuttajista on alettu puhua kuin lemmikeistä tai satuhahmoista, mamuista. Ystäväni Mehdi, Algeriasta Suomeen muuttanut nyky-helsinkiläinen, usein vähän hirtehisesti käyttää itsestään tuota sanaa mamu.  On tullut Mehdi, Keba, Nina ja muutama muu "mamu" mieleen täällä kun itse olen näistä ensimmäisten viikkojen haasteista selvinnyt.

Kun ensimmäisillä Caracterisacionin tunneilla vierustoveri antoi oman monisteensa silmieni eteen ja näytti sormella, missä mennään, ajattelin ettei hän kyllä tiennyt miten hyvältä se apu tuntui. Nyttemmin tuosta vierustoverista, Dalista, on tullut monessa muussakin käytännön asiassa hyvä apu. Dalin kanssa todettiin eilen, että asumme vielä naapurikaduilla, ihan koulun huitteissa siis hänkin. Dal on Marbellasta kotoisin. Aika moni muukin opiskelutoverini, joiden nimiäkään tuskin vielä osaan, on andalucialainen. 

Andalucian murretta kuunnellessa on palautunut espanjanope Ullan mainiot sanat mieleen "No, kyllä sä sen opit!". Yksi opiskelutoveri, joka oli ollut itse edellisvuonna vaihdossa Kreikassa, lohdutti, että "kun opit Andalucian espanjan, ymmärrät maailman kaikkea espanjaa". Sitä odotellessa...

Tänään sevibicin systeemi nikotteli taas niin, etten saanut kuin vasta viidenneltä asemalta pyörän. Espanjan- ja englanninkielinen palvelu oli kaatunut, mutta ranskankielisiä ohjeita noudattaen (=arvaillen) sain fillarin alle. Kävin kaupungin hälyä paossa maaseutuajelulla asti: joen yli kohti Camas-nimistä Sevillan lähiötä, peltojen poikki, hevoslaitumen viertä, mahdottoman mukavaan luonnonrauhaan. Kaupungin hälyhän täällä on sitä tuttua espanjalaista tasoa: tasaista meteliä kellon ympäri.



Omatekoinen "panorama": vasempaa katua 150 m kotiovelleni ja oik. katua 250 m koulu ovelle. Siis joka-aamuinen koulumatkanai, joka taittuu muutamassa minuutissa:) 



Kotikadullani käytiin toissailtana myös meteliä aiheuttanut näytelmä, kun vastapäiseen taloon ilmeisen äskettäin muuttaneen nuorenparin riita oli näemmä paisunut käsirysyksi.  En ole ihan varma, mitä siinä oli tapahtunut, mutta siinä vaiheessa kun minä liityin omalla ranskalaisella parvekkeellani muiden naapureiden tavoin katsojien joukkoon, oli nuorenparin ovella jo kaksi ohikulkijaäijää "lakia lukemassa". Joukko naapureita, usein kolmessa polvessa, keskusteli parveikkeillaan vilkkaan kiihtyneesti tilanteesta ja pia paikalle sitten saapui poliisi. Ensimmäisenä karautti paikalle skootterillaan valkokypäräinen La Policia, joka meni nuorenparin kotiin omalla avaimellaan ja aika vauhdikkaasti. Sitten 4 metriä leveän katumme tukkikin  kaksi poliisiautoa ja kaksi skootteria lisää. Sisään asteli vanhempi, arvokkaasti harmaatunut poliisimies, jolle nuoremmat poliisit tekivät tilaa. Samaan aikaan kadulle jäänet kaksi poliisia alkoivat halailemaan kahta muuta samalla hetkellä paikalle saapunutta poliisia - ehkä ne olivat sitten naapuripiiristä tai jotain sellaista, koska ei ehkä oltu hetkeen tavattu tms. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Mistään kovin vakavasta tuksin oli kyse, sillä pian poliisit, 8 kappaletta, naureskelivat kovaäänisesti keskustellen jo muita asioita siinä parvekkeidemme alla.