Päätin jäädä tänne!

Mitä lähemmäksi kesäkuu hiipi, sitä varmemmalta asia alkoi tuntua: minä jäänkin tänne. Otin yhteyttä veljeen ja serkkuun, jotka lupautuivat myymään omaisuuteni Suomessa. Työnantajan kanssa sovittiin työsuhteeni päättymisestä ja kouluni kanssa käydään nyt keskustelua opintojeni jatkamisesta täällä. Kuntoklubille ostin heti kausikortin koko loppuvuodeksi ja vuokranantajani kanssa jatkettiin vuokrasopimusta aluksi vuoden loppuun. "Se on kyllä hyvällä paikalla, että jos asunnon tahdot ostaa, osta se", vuokranantaja tarjotteli.

Sain myös paikallisesta oppilaitoksesta iltaopetuksen tunteja ja andalucialainen mainostoimisto kiinnostui erikoisesta ääntämyksestäni ja lupaili TV-spiikkauksia. Ajattelin myös jatkaa espanjan opintoja ja jahka kieli sujuu paremmin, hakeutua täällä psykoterapeuttikoulutukseen. Autoani veljeni ja serkkuni eivät myyneet, vaan ystäväni Jarkko ja Salla ajoivat sen tänne - Euroopan halki. Kaummalkaan ei ole ajokorttia, joten suoritus oli huima. Lapset istuivat kokonaisen 4 ajopäivää hiljaa takapenkillä.

Herättyäni päiväunilta ajattelin, että luopuminen on alkanut. Perjantaina päättyivät luennot. Ja pian on kesäkuu. Harmillista! Juuri kun kieli alkaa sujua ja on alkanut löytyä oma paikka. Olisi niin mukava olla täällä myös vapaalla - ilman koulun vaatimuksia: kesälomalla - asumassa ja elämässä vailla oppivelvotteita.

Ensi kuussa näyttelijöiksi valmistuvat Sara ja Sergio.