Parturin tuolissa opittua

No niin, kävin parturissa. Parturi juttelee mukavan leppoisasti, liekö liettualaisen rouvansa ansiota että osaa puhua sopivan hidasta espanjaa. Toinenkin parturi haki jakkaran ja liimautui kylkeeni jutustelemaan kun ei sattunut olemaan hänellä asiakasta. Käytiin  läpi säät ja odotettavaissa olevat säät sekä parturit antoivat ohjeita Santa Semanan ja Ferian viettoon. Molemmat juhlaviikot huhtikuussa sulkevat koulut ja työpaikat ja kansa juhlistaa pääsiäistä ja kevättä.

Kotini sijaitsee tosiaan toiseksi tärkeimmän pason eli ristisaaton läheisyydessä - mutta ei varrella, parturit täsmensivät.  Pohdittiin mielekästä ohjelmaa viikolle ja parturit näkivät hyväksi suunnitelmani piipahtaa Portugalin rannoilla, sillä "ehdithän sinä sitten muutamassa päivässä saada pääsiäisestä kylliksesi".  Kertoivat, että monet sevillalaiset pakenevat Santa Semanan humua osaksi viikkoa pois. Kymmenpäiväiseksi venynyt pääsiäisen juhlistaminen tuo kaupungin täyteen ihmisiä, mutta paikalliset pakenevat väenpaljoutta. Parturit kertoivat myös yrittäjijen laittavan iltapäivällä liikkeet kiinni, sillä ei kukaan tule ostoksille, kadut ovat täynnä juhlaväkeä.

Evaluoitiin espanjalaisparturien kanssa oppimaani, eritoten kielenoppimisen suhteen. Parturit olivat sitä mieltä, että kielen oppii kadulla, paareissa ja ihmisten parissa. Kieltä ei puhuta siten kuinka sitä kouluissa opetetaan. Parturit täsmensivät, että osa espanjalaisistakaan ei osaa kielioppia. Liettualaisrouvansa espanjan kehitystä seurannut parturi reflektoi eli antoi myös palautetta minun kielitaitoni kehityksestä ja sanoi rekisteröineensä hyvänlaatuista kehitystä. Lopuksi pohdittiin vielä andalucialaisen elämänrytmin eroja luterilaisten maiden työkulttuuriin nähden.

Täällä sitä tosiaan ollaan huhtikuussa pari viikkoa lomilla ja juhlitaan - kuten muuten juhlitaan monesti muulloinkin. Ja ollaan vapailla. Ja siestalla. Ja tullaan vähän myöhässä. Tulipa myöhässä olemisesta mieleen yksi mukava muisto: kerran yhden kaksivuotisen koulutuksen loppulähijaksoilla taidettiin olla jo niin väsyneitä kaikki siihen koulutusurupeamaan, että ryhdyttiin vähän niinkuin yhtenään myöhästelemään opetustilanteista, koko ryhmä. Eiväthän ne kouluttajat sitä oikein ostaneet, joten puheeksi nostivat asian. Vähän kuin yksin tuumissa sitten  ehdotettiin, että "kun nyt ollaan näin tultu reilusti myöhässä, niin eiköhän sitten vastaavasti lopeteta hiukan etuajassa". No juu, tämä aasinsiltana ja mukavana muistona asiaan, jota partureiden kanssa analysoitiin:

Andaluciassa on letkeä elämänmeno, kuten Italiassa ja Kreikassa. Elämänmakuinen elämä, ei kiirettä, on tilaa ja aikaa ihmiselle. Suomessa on kiire, kireätä ja ihmiset sairastuvat työtaakkojensa alle. "Teillä on niin paljon elätettävää: kreikkalaiset, italialaiset ja me".  Naurettiin yhdessä.

Esimakua Santa Semanaan tarjouti yhtenä iltana, kun poliisi katkaisi liikenteen ja kadun täytti isohko kulkue.